Käyttäjän Sanna Valkeejarvi kuva
Sanna Valkeejarvi - 21.03.2012, 16:41
(1)
Mobiili on kasvanut varteenotettavaksi mediaksi

Niin Suomessa kuin maailmalla, mobiilipalveluiden kävijämäärät ja käyttömäärät kasvaa huimaa vauhtia. Kasvua on jatkunut jo hyvän aikaa, ei siis voida enää puhua mobiilin tulemisesta, mobiili on tullut pysyväksi ja vahvaksi osaksi mediakenttää. Suomessa mobiilimittauksen kärkisijoilla keikkuu Ilta-Sanomat ja Helsingin Sanomat, tavoittaen molemmat yli 400 000 eri kävijää viikossa. Kuka voi puhua pienestä mediasta? kun näillä luvuilla noustaisiin jo verkkopuolen mittauksesta TOP 20 sijoille.

Ilta-Sanomien mobiilin kasvu ei rajoitu vaan käyttöön. Kasvua on tapahtunut myös mainospaikoissa ja heti kun mainospaikat kasvatettiin, tuki IAB päätöstä julkaisemalla mobiilimainonnan standardit saman kokoiseksi (http://www.iab.fi/assets/Standardit-ja-oppaat/120316IABMobiilistandarditohjeistuspaivitetty.pdf) Nykyinen mobiilimainonnan kruunu, mobiiliparaati on kooltaan jo sen kokoinen, että sitä ei voi ohittaa. Tästä kertoo Ilta-Sanomien mobiilissa tutkittujen mainosten huomioarvot (Nissan 89 % ja Sony 77 %).

Mobiili on erityinen monessa mielessä, jo sen uutusarvoltaan. Jokainen applikaatio ja jokainen laite jolla mobiiliuutisia luetaan tuo oman twistin mainontaan. Kohdentamismahdollisuuksista puhumattakaan. Mobiili on henkilökohtainen laite, jolloin mainonnan tehokin on huikea, vaikka kuluttaja selaileekin uutisia massasivustolta. Tämä johtaa väistämättä parempiin klikkiprosentteihin ja parempiin kampanjatuloksiin. Mobiilin henkilökohtaisuus ja erityispiirteet tulee toki huomioida aineistoissakin. Mutta onhan mobiilimedia jo niin iso ja niin toimiva, että mielestäni se ansaitsee oman aineiston juuri mobiiliin suunniteltuna. Ja aineisto on ansainnut toimivan laskeutumissivun, joka on optimoitu henkilökohtaiselle pienelle laitteelle, jotta lukijan hyvä kokemus säilyy kuljettaessa uutisten ja mainosten maailmassa vuorotellen.

Mobiilin henkilökohtaisuutta ja tärkeyttä ihmisille on tutkittu usean eri tahon toimesta. Mutta eihän tarvitse kuin katsoa peiliin ja miettiä omaa käyttäytymistä. Millään muulla medialla ei minua saa työmatkoilla ja illalla sohvalla tai jopa sängyssä niin hyvin kiinni kuin mobiilimedialla. Paikoissa, jossa keskityn vain siihen mitä näen ruudulla. Mainostaja, odotan sinun hyviä viestejä juuri minulle joka aamu, jokainen iltapäivä ja jokainen ilta. Juuri siihen minun omaan hetkeen. Ja uskallan väittää etten ole ainoa.

Juttelen mielellään kaikkien kiinnostuneiden kanssa lisää mobiilista. Ilta-Sanomien mediamyynnistä ja Mediaperheen netistä saat lisää tietoja mobiilin tavoittavuudesta ja hinnoista.

 

Sanna Valkeejärvi
Tuoteryhmäpäällikkö ja mobiilinatiivi

 

 

P.S. Näin mobiilikampanjaa Ilta-Sanomissa kommentoi Omnicom Media Groupin Digital Manager

”Nissanin QMIFYQ kampanjassa marraskuussa 2011 Ilta-Sanomien mobiilipalvelussa ollut mainonta toimi erinomaisesti.
Mainonnan huomioarvot mobiilitoteutuksessa oli erittäin korkeat sekä kampanja toimitti myöskin paljon trafiikkia kampanjasivulle. Tulemme jatkossakin käyttämään kyseistä mobiili-mediaa osana kampanjakokonaisuuksia.”

-Markus Rauramo / Digital Manager
Omnicom Media Group

 

Kategoria: Ilta-Sanomat, mainostaminen, mobiili
Käyttäjän IS Markkinointi kuva
IS Markkinointi - 29.12.2011, 15:27
(5)
Hyvää tekemällä paremmaksi - R.A.K.

Kun joulunjälkeinen Suomi sulattelee vielä kinkkua ja leivonnaisia, alkaa markkinointimaailmassa olla vuoden 2012 suuret linjat valittu. Toivon mukaan vuoden 2011 markkinointitrendeihin kuuluva R.A.K. tulee näkymään myös seuraavana vuonna. Tapani Kansan hittikimaralta kuulostava lyhenne muodostuu sanoista Random Act of Kindness. Suomessa se on taipunut muotoon yllätyshyvyys. Ihmisten iloinen yllättäminen kylmän ja pimeän talven keskellä on erinomainen tapa saada brändilleen uusia tai entistä uskollisempia ystäviä.

Ilmiötä on jo jossain määrin osattu hyödyntää myös markkinoinnissa. R.A.K. tarjoaa kuitenkin markkinoijalle vielä paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia, kunhan muistaa seuraavat perusasiat:

1. Aitous
Yllätyshyvyys toimii vain silloin, kun se vahvistaa brändin olemassa olevaa asennetta. Se ei siis ole keino tehdä ylimielisestä ja vanhanaikaisesta brändistä kertaheitolla kivaa ja kiinnostavaa.

2. Henkilökohtaisuus
Yllätyshyväntekijä valitsee kohteensa siten, että se pystyy tarjoamaan heille ainutlaatuisen ja henkilökohtaiselta tuntuvan yllätyksen vaikuttamatta kuitenkaan kyttääjältä.

3. Anteliaisuus
Yllätyshyväntekijä luottaa siihen, että hyvä sana leviää. On parempi yllättää rajattu ryhmä ylenpalttisesti kuin pyrkiä kosiskelemaan kaikkia.

4. Kohtuullisuus
Yllätyshyvyys on yllättävää vain silloin, kun se ei toistu liian usein. Totuttamalla ihmiset yllätyksiin ne menettävät tehonsa – ja pahimmillaan tekevät heistä pettyneitä yllätysten loppuessa.

5. Pyyteettömyys
Älä tuputa äläkä tyrkytä. Vaikka markkinoinnillisessa yllätyshyvyydessä onkin tausta-ajatus, se ei saa näkyä. Vain silloin yllätyshyvyys voi olla aitoa (ks. ensimmäinen kohta) ja toimia.

Yllätyshyvyystempausta suunnitellessa onkin syytä unohtaa markkinointihattunsa ja testata ideansa miettimällä vielä kerran: yllättäisikö tämä minut iloisesti?

Mikäli innostuit aiheesta, ota yhteyttä Ilta-Sanomien mediamyyntiin, mietitään miten voisimme yhdessä luoda yllästyksellisen ja hyvän yllätyshyväkampanjan.

Kategoria: Ilmiöt, mainostaminen
Käyttäjän Sanna Valkeejarvi kuva
Sanna Valkeejarvi - 20.09.2011, 16:44
(8)
Missä olet luovuus?

Angry Birdsin pelaaminen saitilla. Ikean kaapiston kasaaminen ohjeiden mukaan saitilla. Esiripun lasketuminen saitin päälle. Koko saitin ”räjäyttäminen”.

Tässä vain muutamia erilaisia tapoja käyttää verkkomainontaa ja saada kuluttaja viettämään aikaa oman brändin parissa pelin- ja leikinomaisesti tuoden hyvää mieltä kuluttajalle. Ilta-Sanomat tarjoaa verkkopalvelussaan kaikkeen tähän mahdollisuuden, mutta silti niitä on liian vähän. Missä olet luovuus?

Verkkomainonta tarjoaa muutoinkin monia kiinnostavia tapoja tulla kuluttajan lähelle ja tehdä osallistuminen helpoksi. Mutta henkilökohtaisesti kaipaan luovia hienoja ratkaisuja mainostajilta. Se, joka sen ensimmäisenä tekee ja ottaa haltuun, saa edelläkävijän maineen. Ja luultavasti siinä samalla muutaman palkinnon. Mutta myös palkinnon kuluttajilta; huomioarvoa, positiivista suhtautumista mainostajaan ja ostoja. Siihenhän kaikki lopulta tähtää. Vaikka kampanjan ensisijainen tarkoitus olisi brändin rakentaminen.

Miltä kuulostaa mobiilipalvelun mainos, jossa bannerista hyppää mies saitin päälle ja repii mobiililaitteeseensa uutiset? Toteutettu ulkomailla. Miltä kuulostaa, että saitti muuttuu esiripuksi, jonka alta paljastuu uusi upea automalli? Toteutettu ulkomailla. Kaikki olisi mahdollista toteuttaa myös täällä. Luovuus on vaan rajana kaikelle mahtavalle verkkomainonnalle, jolle löytyy näyttämö Iltsusta. Vaihtoehtona verkkoon siirretylle printtimainokselle "Klikkaa tästä!" lisäyksellä uudenlainen luovuus olisi tervetullut tuulahdus verkkomainontaan. Suomen mainostoimistoissa on kykyä ja luovuutta, miksei sitä siirtäisi myös verkkoon. Miksei ottaisi kaikkea hyötyä irti ajasta, jonka kuluttaja käyttää oman brändin parissa.

Minua kiinnostaa luovat toteutukset. Meitä kaikkia kiinnostaa toimivat mainokset.

Ollaan yhteydessä ja ideoidaan villisti. Luovuutta ei koskaan ole liikaa.

 

Sanna Valkeejärvi
Ilta-Sanomien Tuoteryhmäpäällikkö

Kategoria: Ilta-Sanomat, mainosmuodot, mainostaminen
Käyttäjän IS Markkinointi kuva
IS Markkinointi - 10.01.2011, 15:56
(9)
2011 - Laajennetun todellisuuden vuosi?

Laajennettu todellisuus (eng. Augmented Reality, lyh. AR) tarkoittaa ympäristössä olevien, paikkaan sidottujen tietosisältöjen tarkastelua liikuteltavan käyttöliittymän avulla reaaliajassa.

On ennustettu, että tulevina vuosina kaikilla toimialoilla ryhdytään soveltamaan AR-teknologiaa. Esimerkiksi mobiilien AR-ratkaisuiden uumoillaan tulevan entistä suositummaksi peleissä, opastamisessa ja mainonnassa. Merkitys kasvaa entisestään, kun sovelluksista tulee entistä älykkäämpiä ja paremmin päivittäiseen elämään mukautuvia. 

AR-maailmaan kohdistuu myös epäilyksiä. Pysyvätkö brändit veneessä mukana? Omaksuvatko ihmiset uuden teknologian? Mitkä ovat hyödyt suhteessa panostukseen? Seuraavat pari vuotta näyttävät, kypsyykö AR-markkinointi todella hyödylliseksi työkaluksi sekä markkinoijalle että kuluttajalle.

Hyviä esimerkkejä AR:ää käyttävistä ratkaisuista näkee vaikkapa Digital Buzz Blogista.

Lähteet: The Next Web  Augmented Reality Blog

 
Kategoria:
Käyttäjän IS Markkinointi kuva
IS Markkinointi - 10.01.2011, 15:51
(7)
Monikosketusnäytön voima

Monikosketusnäyttö ei ole täysin uusi konsepti. Kokeiluja monikosketuksellisista näytöistä tehtiin jo 1980-luvulla. Tosin tekniikka ei ollut tuolloin yhtä sulavalinjaista kuin nykyajan kosketusnäytöillä. Nykyään käyttö on parhaimmillaan intuitiivisen helppoa ja eleganttia.

Monikosketusnäyttöjen ansioista olemme alkaneet ymmärtämään, että paras ja oikeastaan ainoa työkalu, mitä hyvän käyttökokemuksen saamiseksi tarvitaan ovat omat kädet. “Ylimääräiset työkalut” kuten hiiri ja näppäimistö ovat muodostuneet turhiksi kapistuksiksi.

Mobiilisovellusten ottaessa kaiken ilon irti monikosketusnäytön antamista mahdollisuuksista, voidaan käyttäjälle luoda ainutlaatuisia käyttöelämyksiä, jotka ovat kaukana perinteisten mobiilikäyttöjärjestelmien asettamista rajoituksista.

Monikosketusnäytöllisillä sovelluksilla saadaan valjastettua tosielämän ympäristö käyttöön. Suunnittelijoille tämä on huikea mahdollisuus – mikäli sovellus pystyy vaikuttamaan todelliseen elämään tai simuloimaan sitä, on vain taivas rajana kehittelytyössä.

Lähde: The UX Booth 

Katso myös: Pierre Wellner Digital Desk video 1991 

 

Kategoria:
Käyttäjän IS Markkinointi kuva
IS Markkinointi - 10.01.2011, 15:47
(5)
Mitä odottaa vuodelta 2011?

2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen on taakse jäänyttä elämää. Vuosi 2011 sen sijaan on vasta alussa. Aika näyttää mitä uusia tuulia se tuo mukanaan, mutta muun muassa seuraavista asioista on ollut ennustuksia liikkeellä.

Vuosi 2011 tulee olemaan todellinen mobiilin vuosi. Lisäpontta tämä väite saa markkinoille jatkuvasti ilmestyvistä uusista mobiililaitteista, jotka saattavat jopa syrjäyttää läppärit historiaan. 

Nanoteknologiaa käyttävät kosketusnäytöt tulevat avaamaan ovia mielenkiintoisiin keksintöihin. Teknologiasta tulee ylipäätään entistä tärkeämpää kuin koskaan sen mukautuessa jokaiseen ympärillä olevaan asiaan. Samalla se häipyy ikään kuin “taustalle” ja siitä tulee “läpinäkyvää.”

Kirjojen sekä lehtien julkaiseminen muuttuu myös täysin päälaelleen. Tutut pdf-versiot muuttuvat enemmänkin mobiilisti luettaviksi julkaisuiksi. Ylipäätään kaikki mikä voidaan yhdistää verkkoon, tulee yhdistymään verkkoon vuonna 2011 ja siitä eteenpäin.

Aika kertoo kuinka käy. 

Lähde: Nordkapp Blog

Kategoria:

Ilta-sanomien mediablogi

Mediaperheen uutiskirje
Ilta-Sanomien Mediaperheen uutiskirje ilmestyy noin 10 kertaa vuodessa ja sisältää tiiviin paketin mainostajalle hyödyllistä tietoa. Voit milloin tahansa peruuttaa uutiskirjeen tilauksen kirjeen alaosassa olevan linkin avulla.

Yhteystiedot

Edustan
   
 

Kiitos tilauksestasi.
Tilaus on rekisteröity.

Kutsu ystavasi uutiskirjeen tilaajaksi